Yhä useampi asuu kotonaan yhä pidempään. Hyvinvointiteknologian avulla voidaan tukea asiakkaan itsenäisyyden säilyttämistä ja lisätä omatoimisuutta.
Teknologia auttaa ratkaisemaan yhä useampia palvelutarpeita niin, että ihminen saa tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan omassa kodissaan. Teknologia ei korvaa hoitoalan ammattilaisia, mutta kun fyysisiä käyntejä voidaan priorisoida, saadaan rajalliset aikaresurssit kohdennettua paremmin.
Nykyään Satakunnan Hyvinvointialueeseen kuuluvalla Porin perusturvalla on säännöllisen kotihoidon asiakkaita noin 1300, joista vastaa 22 kotihoidon tiimiä. Porin perusturva pilotoi Evondos-lääkeannostelurobotit kesällä 2021.
”Lähdimme pilotin jälkeen liikkeelle kohtalaisen suurella määrällä laitteita ja niitä on otettu käyttöön vaiheittain. Tällä hetkellä automaatteja on käytössä 120 kappaletta. Meillä oli koneellinen lääkejakelu jo ennestään käytössä, joten robottien käyttöönotto oli helppoa”, kertoo Satakunnan hyvinvointialueen ikääntyneiden kotihoidon palvelujen vastuuyksikön päällikkö Katriina Virtanen.
”Myös palveluohjaajat ovat ottaneet asian omakseen. Kun he menevät ensimmäisen kerran asiakkaan luo, miettivät he samalla sopisiko Evondos-palvelu asiakkaalle. Evondosin lääkeautomaatti on apuväline siinä missä sähköinen hoitopöytä tai pyörätuolikin. Se ei vie hoitajien työtä”, Satakunnan hyvinvointialueen kotiin annettavien palveluiden esihenkilö Minna Koivuniemi painottaa.
Lääkeannostelurobotti lisää myös asiakkaan vapautta, sillä hänen ei tarvitse odottaa hoitajan käyntiä. Robotin avulla varmistetaan, että oikeat lääkkeet otetaan oikea-aikaisesti. Jos lääke jää jostain syystä ottamatta, se menee robotin lukittuun säilöön ja kotihoidolle lähtee hälytys.
Robotit lisäävät hoitotyön merkityksellisyyttä
Hoitoalan resurssipula tuntuu myös kotihoidossa. Kehittämällä kotona asumisen palveluita voidaan laadukasta kotihoitoa pitää yllä.
Osa asiakaskäynneistä voidaan korvata Evondos-lääkeannostelurobotin käyttöönotolla. Kun lääkkeenotto voidaan hoitaa ilman että kotihoidon työntekijän tulee paikan päälle sitä valvomaan, vapautunut aika voidaan käyttää muuhun hoitotyöhön. Digitaalisia ratkaisuja ei käytetä vain tukemaan hoitajien työtä ja tekemään rutiinitehtäviä, vaan ne ovat myös osa asiakkaiden kuntoutumista ja mahdollistavat omaehtoisen elämän. Helppokäyttöisestä robotista onkin tullut monelle asiakkaalle tärkeä osa arkea. Robotti lisää turvallisuutta ja hoitomyöntyvyyttä. Lääkkeenoton yhteyteen voidaan rakentaa myös muita rutiineja, jolloin automaatti auttaa arjen hallinnassa.
”Lääkerobotiikka oli luonnollinen askel eteenpäin digitaalisuuden lisäämiseksi, sillä meillä on samat resurssipulaa koskevat haasteet kuin muuallakin Suomessa. Lääkerobottien ansiosta hoitajakäynnit ovat kotihoidon piirissä vähentyneet noin tuhat käyntiä kuukaudessa. Asiakkaamme eivät myöskään tarvitse palveluseteleitä yhtä paljon kuin ennen”, toteaa kotiin annettavien palveluiden ylihoitaja Paula Olin Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
