Siirry sisältöön

Koneellisen annosjakelun vaatimukset ja edut - lääkitysturvallisuus edellä

Koneellisen annosjakelun vaatimukset ja edut - lääkitysturvallisuus edellä

Evondosin koulutus- ja yhteiskehittämispäivän polkaisi käyntiin Varpu Vilkon puheenvuoro, 
joka edusti tapahtumassa PharmaService Oy:tä. Nykyään Oriolan omistuksessa oleva PharmaService on annosjakelun pioneeri, sillä yritys toi koneellisen annosjakelun Suomeen jo 22 vuotta sitten.

PharmaServicen Anja-annosjakelupalvelu toteutuu apteekkien kanssa 
sopimusvalmistuspalveluna. Lääkkeet toimitetaan kerta-annospusseihin pakattuna 
apteekkeihin ja apteekki toimittaa annosjakelupussit kahdeksi viikoksi kerrallaan joko 
suoraan loppukäyttäjälle tai hänen hoito-organisaatiolleen. Lääketietojen ja lääkkeiden 
lukumäärän lisäksi annospussissa lukee lääkeannoksen ottopäivämäärä ja -kellonaika, 
potilaan nimi ja syntymäaika.

Yksi tapa, jolla parannetaan lääketurvallisuutta entisestään, on lääkeannostelurobotin 
käyttöönotto, sillä robotti lukee pussista lääkkeenottoajan ja kertoo käyttäjälleen, kun on aika 
ottaa lääke. Mikäli lääkettä ei oteta määrätyssä aikaikkunassa, siirtyy lääkepussi lukittuun 
säiliöön. Yksinkertaisuudessaan lääkeannostelurobotti auttaa saamaan oikeat lääkkeet 
oikeaan aikaan. 

“Ainoastaan otettu lääke auttaa, ja tässä tarkoituksessa annosjakelu toimii mainiosti. 
Annosjakelu sopii erityisen hyvin sellaisille ihmisille, joilla on vaikeuksia selviytyä itsenäisesti 
lääkehoidon toteuttamisesta. Suosittelemme annosjakelua myös muun muassa 
omaishoitajille, jos hoidettavan lääkehoito on suhteellisen vakiintunutta, koska siitä on iso 
apu arkeen”, Varpu Vilkko kuvailee.

Koneellinen annosjakelu on potilaalle turvallisin vaihtoehto

Lääkäri tekee päätöksen annosjakelusta potilaskohtaisesti, mutta palvelun pariin pääsee 
myös ottamalla yhteyttä apteekkiin. Jos asiakas on hoitoyksikössä tai kotisairaanhoidon 
piirissä, Anja-palvelu hankitaan yleisimmin hyvinvointialueen toimesta. Palveluun sisältyy 
apteekin tekemä kokonaislääkityksen tarkistus. Siinä selvitetään, onko asiakkaalla mahdollisesti 
tarpeettomia tai päällekkäisiä lääkkeitä sekä varmistetaan, että käytössä olevat lääkkeet sopivat 
samanaikaisesti käytettäviksi. Palvelu edellyttääkin tiivistä yhteistyötä lääkärin ja apteekin 
kanssa.

Lääkkeiden koneellista annosjakelua säädellään voimakkaasti. Anja-palvelussa 
lääkitysturvallisuudesta pitää huolen moniammatillinen henkilökunta, jolla on viimeisin tieto 
vaadittavista menettelytavoista. Annosjakelussa noudatetaan GMP:n mukaista 
laatujärjestelmää. 

“Jokainen annospussi tarkistetaan ja valokuvataan, ennen kuin ne lähtevät apteekkiin. 
Tarvittaessa annospussit tarkistetaan vielä manuaalisesti. Anja-palvelun ehdottomia etuja 
ovat virheettömyys, hygieenisyys ja tehokkuus. Koneellisessa annosjakelussa virheprosentti 
on promillen luokkaa, kun taas dosettijakelussa vastaava luku on eri tutkimuksista riippuen 1-20 %. Potilaan lääkehoitoon sitoutuminen paranee ja myös mahdolliset erikoisannostukset 
hoituvat helposti”, Varpu kertoo.

Annostelujakelua hyödyntävä lääkeannostelurobotti auttaa hoitotahoa poistamalla 
ylimääräisen askeleen lääkkeenannossa ja samanaikaisesti tekee lääkehoidosta 
korkealaatuisempaa, sillä inhimillisten erehdysten mahdollisuus on minimoitu. Robotti antaa 
lääkärin määräämät lääkkeet koskemattomana ja kellontarkasti, hoitosuunnitelman 
mukaisesti. 

Väestön ikääntyessä koneellisen annosjakelun merkitys kasvaa

Hoitohenkilökunnan kannalta koneellinen annosjakelu säästää aikaa varsinaiseen 
hoitotyöhön, vähentää jakeluvirheitä ja helpottaa lääkkeiden käytön seurantaa ajantasaisilla 
tiedoilla. Se myös kehittää lääkitysturvallisuutta, kun asiakkaan kokonaislääkitys on lääkärin, 
hoitohenkilökunnan sekä apteekin tiedossa. 


Evondosin koulutustilaisuudessa yleisö oli kiinnostunut kuulemaan Varpun ajatuksia alan 
tulevaisuudesta. Varpun mukaan Suomessa riittää markkinaa valloitettavaksi. “Suomessa 
väestö tulee ikääntymään entisestään, joten markkinoita täällä kyllä riittää. Myös 
viranomaiset pitävät annosjakelua tärkeänä osana suomalaista terveydenhuoltoa”, Varpu 
summaa.

Jaa artikkeli