Sote-konsultti, kirjailija ja lääkäri Eetu Salunen jakaa vierasblogissa ajatuksiaan hoitajapulasta ja siitä, miten terveysteknologia voi toimia kuntien ja kuntayhtymien apuna. Eetu pohtii blogissaan, mitä kävisikään, jos robotti hoitaisi lääkkeenjakokäynnit ja hoitajien annettaisiin keskittyä hoitotyöhön.
Hoitajapula on täällä nyt ja pahimmillaan se on kotihoidossa. Selvä enemmistö kotihoidon työntekijöistä on lähihoitajia. Vuonna 2020 36 %:lla kunnista on ollut jatkuvia rekrytointiongelmia ja 92 %:lla ajoittaisia rekrytointiongelmia lähihoitajien tehtäviin1. Eikä ongelma ole pelkästään rekrytointipuolella. Vuonna 2015 41 % kotihoidon työntekijöistä harkitsi muihin tehtäviin siirtymistä2. Kunnissa vallitseva huoli rahojen loppumisesta onkin nopeasti muuttunut huoleksi hoitavien käsiparien loppumisesta.
Kotihoidon työntekijöiden kuormittuneisuus ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet pitkään tiedossa. Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa ”Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa” näkyi selvästi, että kotihoidon työntekijöiden työssään kokema kuormitus oli noussut. 42 % kotihoidon työntekijöistä koki, että työssä on liian paljon tekemistä. Iltaisin ja viikonloppuisin 70 % koki, että asiakasmäärä on liian suuri. Peräti 74 % oli huolissaan siitä, että työntekijöiden määrän vähäisyys aiheuttaa riskejä asiakkaille. Asiakkaiden taholta koettu uhka tai häirintä oli myös moninkertaistunut kymmenessä vuodessa.2
Lääkärinä minulla on vain epätarkka käsitys hoitotyöstä kotihoidossa, mutta sivusta seurattuna se näyttää tältä: tarkkuutta vaativia toimenpiteitä, kuten kroonisten haavojen hoitoa. Ruokailun, pukeutumisen ja hygienian varmistamista sekä hyvin usein päivittäisissä toimissa avustamista. Voinnin seuraamista havainnoimalla, kyselemällä ja yhdessä tekemällä. Toimintakykyä uhkaavien uusien sairauksien kuten depression havaitsemista. Toimintakyvyn ylläpitämistä ja kotikuntoutuksen toteuttamista kannustamalla asiakasta tekemään asioita itse ja usein avustamalla näissä toimissa. Kirjaamista. Monen asian tekemistä yhtä aikaa. Siirtymistä asiakkaan luota seuraavalle asiakkaalle. Ihmisen kohtaamista ja yksinäisyyden lievittämistä. Töitä ja tekemistä siis riittää.
Kotihoidon henkilöstöpulaan ja työntekijöiden kuormitukseen ei ole taikatemppuja. Terveysteknologia voi tulla avuksi. Evondos-lääkeannostelurobotti on käytössä jo yli kahdella tuhannella kotihoidon asiakkaalla Suomessa. Sen avulla pystytään lääkkeiden annosteluun liittyviä käyntejä selvästi vähentämään. Tämä helpottaa henkilöstöpulaa ja antaa hoitajille mahdollisuuden keskittyä muuhun hoitotyöhön. Evondos-lääkeannostelurobotit helpottavat kotihoidon aamu- ja iltaruuhkia ja vähentävät tutkitusti työntekijöiden kiireen tuntua. Lisäksi lääkehoidon täsmällisempi toteutuminen parantaa monen kotihoidon asiakkaan yhteistyökykyä kotihoidon henkilöstön kanssa.
Kotihoidon tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa. Siihen vaikuttavat mm. ikääntyneiden toimintakyky, asumisratkaisut, lääketieteen kehitys, lainsäädäntö ja ikääntyneiden muu palvelurakenne. On kuitenkin selvää, että kotihoidon ongelmat eivät ratkea tekemällä samoja asioita kuin nyt nopeammin ja tehokkaammin. Yhtä selvää on, että terveysteknologian rooli tulee kasvamaan. Terveysteknologian käytön tehostamisessa voidaan painaa kaasua jo nyt.
Miltä kuulostaisi, jos kaikki lääkkeenjakokäynnit hoitaisikin robotti? Voitaisiinko terveysteknologialla vaikuttaa myös hoitajien työn kuormittavuuteen ja mielekkyyteen ja houkutella alalle uusia osaajia? Jos annettaisiinkin hoitajien keskittyä hoitotyöhön?
Blogin on kirjoittanut Eetu Salunen. Salunen työskentelee sote-konsulttina, lääkärinä ja kirjailijana.
Lähteet:
1 Lähde: THL:n kysely, julkaistu Ylellä 10.2.2021. Linkki: Ammattilaisten huoli kasvaa: "Minulta pääsee melkein itku" – tämä juttu kertoo, miten hoitajapula riivaa sinun kuntaasi | Yle Uutiset | yle.fi
2 Lähde: JYX - Hoivatyömuutoksessa, julkaistu 2018. Linkki: Hoivatyö muutoksessa : suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa (jyu.fi).
