Moni yritys kertoo kotimarkkinan olevan vaikein markkina. Ostajat taas kaipaavat tietoa ratkaisujen vaikuttavuudesta. Onkin kiire sopia, että kaikki voivat luottaa digiHTA-arviointiin. Se kannustaisi myös yrityksiä arvioimaan ratkaisunsa digiHTA-kriteerien pohjalta.
Hoitoteknologioita arvioidaan Suomessa valtioneuvoston asetuksen perusteella (HTA – Health Technology Assessment). Kriteerit eivät kuitenkaan sovi digitaalisille ratkaisuille, minkä vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kansalliselle HTA-koordinaatioyksikölle (FinCCHTA) ja Oulun yliopistolle tehtäväksi luoda digiHTA-arviointikriteeristön.
Tavoitteena on kansallinen malli, jolla tuetaan digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa Suomessa. Parhaimmillaan arvioidun ratkaisun käyttöä jopa suositellaan, koska sen vaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä. Suositus edellyttää, että ratkaisun turvallisuus, tietoturva ja -suoja sekä käytettävyys ja saavutettavuus ovat riittävällä tasolla. Myös ratkaisun käyttöön liittyvät kustannukset ovat kohtuulliset.
Kriteeristöä käytetään muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön KATI (Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille) -ohjelman hankkeissa. Myös muut yritykset voivat arvioida ratkaisunsa digiHTA-prosessissa ja hyödyntää arviointia kertoessaan ratkaisunsa vaikuttavuudesta.
Itse asiassa useat eurooppalaiset maat laativat parhaillaan omia kriteereitään digitaalisilta ratkaisuilta vaadittavan näytön arvioimiseksi. Käytännössä ei ole enää mahdollista saada samankaltaisia kriteereitä samanlaisiksi. Suomen kannattaakin hyödyntää muiden maiden parhaat elementit, ja edistää vastavuoroisen arvioinnin tunnustamista, mikä edistäisi myös vientiä, kun joka maassa ei tarvittaisi uutta arviota.
Vaikuttavuuteen kuuluu myös toimintatapojen muutokset
Arviointi ei itsessään vielä takaa, miten hyödyt saadaan realisoitumaan. Tähän tarvitaan palvelutuottajaa. Monissa maissa digitaalinen ratkaisu arvioidaan huomioimalla myös sosiaali- ja terveydenhuollon muu muutosvalmius tai hoidon kokonaisvaikuttavuus. Jos näin ei tehdä, innovaatio ”pudotetaan” muutoin täysin muuttumattomaan järjestelmään. Jälkeenpäin ihmetellään, miksi tulokset jäävät saavuttamatta. Onkin tärkeää miettiä etukäteen, millaista muutosta digitaalisen ratkaisun avulla tavoitellaan, ja onko toimintatavoissa joitain muutettavaa, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa.
Sosiaali- ja terveydenhuolto tulisikin saada mukaan tuotekehitykseen, kuten esim. HUSin CleverHealth Network -hankkeessa on tehty. Palvelutuottajien pitää myös osoittaa oma muutosvalmiutensa. Tuotekehittäjien puolestaan pitää perustella, miksi heidän ratkaisuaan pitäisi käyttää ja tuottaa myös tietoa vaikuttavuudesta digiHTA-arvioinnin avulla.
Monesti käy niinkin, että myyjä ja ostaja ovat tyytyväisä arvioinnin tuloksiin ja tuleviin hyötyihin. Jos palvelutuottajan toimintaa valvova viranomainen ei ole vakuuttunut, kauppa ei toteudu. Tarvitaan siis arviointi, johon kaikki voivat luottaa. Se kannustaisi myös yrityksiä arvioimaan ratkaisunsa digiHTA-kriteerien pohjalta.
Ikääntyneiden kotihoidon ratkaisuja löytyy Yritystorilta
Palvelutuottajan on tärkeää tietää, minkälaisia ratkaisuja on olemassa. Ikääntyneiden kotihoitoon liittyen vastaus löytyy Innokylän Yritystorilta. Sieltä löytyy myös ratkaisut, jotka vaativat CE-merkin ja ovat siten potilasturvallisia. Vaikuttavuutta on arvioitu digiHTA:n avulla. Tällaisia ratkaisuja on vielä aivan liian vähän.
Evondos E300 -lääkeannostelurobotti ja Evondos-etähoitojärjestelmä löytyvät listalta. Ne parantavat lääkehoidon oikea-aikaista toteutumista kotihoidossa. Evondos on muutenkin hyvä esimerkki yrityksestä, joka on tehnyt määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti työtä muun muassa Tampereen yliopiston kanssa saadakseen tietoa ratkaisunsa vaikuttavuudesta, asiakkaiden ja ammattilaisten tyytyväisyydestä ja siitä miten toimintatapoja muuttamalla saadaan paras mahdollisen tulos aikaiseksi.
Ikääntyneiden onnistunut kotihoito yhtä hyvin kuin kuntien ennaltaehkäisevät palvelut ja tulevien hyvinvointialueiden palvelutuottajat tarvitsevat potilasturvallisia, vaikuttavia ja innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja. Tarve lisääntyy väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän laskiessa, varsinkin kun välimatkat Suomessa ovat pitkiä.
Suotuisa toimintaympäristö takaa, että ratkaisut saadaan käyttöön ja myös vientiin. Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen luo Suomeen hyvinvointia – työpaikkoja ja investointeja.
Saara Hassinen, toimitusjohtaja
Terveysteknologia ry – Healthtech Finland
