Hyvinvointia voidaan lisätä mahdollistamalla asumista ja osallisuutta eri ympäristöissä. Teknologialla ja erilaisilla digitaalisilla palveluilla on tässä iso merkitys. Erilaisia teknologisia ja digitaalisia palveluja tarvitaan turvaamaan riittävä avun tarve henkilöstön lisäksi.
Ikääntyneet ovat kiinnostuneita, sekä halukkaita ja osaavia, käyttämään erilaisia sähköisiä palveluja. Ja näiden iäkkäiden määrä tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Näistä on kirjoittanut muun muassa Mielonen tutkimusryhmineen Gerontologia-lehdessä 2021. Tutkimusryhmä toteaa, että esimerkiksi 66–74-vuotiailla on hyvät taidot, tarvittavat laitteet ja halukkuus käyttää sähköisiä palveluja. Yli 75-vuotiaat puolestaan kokevat tietotekniset taidot huonoksi tai välttäväksi.
Sähköiset palvelut ja digitalisaatio ovat tulleet jäädäkseen. Korona-aika vauhditti sosiaali- ja terveyspalvelujen digiloikkaa. Sen myötä lisättiin etäpalveluja (kuten esim. kotikäynnit, lääkärin vastaanotot, lääkerobotit). Sähköisiä palveluja varten tarvitaan muun muassa toimivat tietoliikenneyhteydet ja onkin ilahduttavaa huomata, että Pohjois-Karjassa useammassa kunnassa on valokuituverkot. Myös puhelinoperaattorit ovat tehneet työtä kattavien verkkoyhteyksien saamiseksi. Digiloikka on häivyttänyt osaltaan riippuvuutta asuinpaikasta ja tuonut lisää turvaa kotona asumiseen asuinpaikasta riippumatta.
Teknologia on tullut digiloikan kautta työkaveriksi sosiaali- ja terveysalalle. Siun sotessa ikäihmisten palveluissa aloitettiin esimerkiksi lisäämään voimakkaasti lääkeannostelurobotteja. Lääkeannostelurobotit Siun sotelle on toimittanut Evondos. Niitä on käytössä reilu 400 kappaletta ja niitä on tarkoitus edelleen lisätä.
Lääkerobottien vaikuttavuudesta saatiin näyttöä Tampereen yliopiston kanssa tehdyn tutkimuksen kautta. Huomattiin, että saatiin tasoitettua muun muassa kotihoidon aamuruuhkan piikkejä ja siirrettyä käyntejä myöhemmälle ajalle. Lääkerobotit vaikuttivat kuormitusta vähentävästi, käyntimäärät laskivat, mutta asiakkaalle annettu asiakastyön aika ei vähentynyt samassa suhteessa. Asiakkaille saatiin annettua enemmän aikaa käynneillä ja toisaalta on voitu ottaa uusia asiakkaita joustavammin ja paremmin.
Lääkerobottien kautta saatiin lisättyä lääkitysturvallisuutta, virheitä lääkkeiden antamisessa oli todella vähän. Edelleen lääkerobottien on todettu lisäävän asiakkaan itsenäisyyttä ja ylläpitävän toimintakykyä. Hyvänä asiakasesimerkkinä voisi kertoa tilanteesta, jossa ennen lääkerobotin käyttöönottoa asiakas odotti passiivisena kotihoidon työntekijää aamulla tulevaksi. Lääkerobotin käyttöönoton jälkeen asiakas oli jo ennen työntekijän saapumista ottanut lääkkeensä, syönyt aamupalan ja oli muutenkin aktiivisempi. Näin hoitajan käynnillä voitiin keskittyä muihin asiakkaan hoidon, hoivan ja voinnin kannalta tärkeisiin asioihin.
Lääkeannosteluroboteista on tullut teknologian käyttöönoton kautta yksi työkaveri. Tämä työkaveri on lisännyt työntekijöiden tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja työn hallinnan tunnetta. Emme tosin ole vielä näitä kaikkia pystyneet osoittamaan tieteellisesti. Teknologia on hyvä työkaveri, koska se antaa mahdollisuuden tehdä töitä eri tavalla, eri aikana, on paikasta riippumaton ja antaa mahdollisuuden antaa fyysistä aikaa niille, jotka siitä eniten hyötyvät - tai niille, joilla ei ole mahdollisuutta tai taitoa käyttää teknologista ratkaisua.
Teknologia ei korvaa fyysisesti ihmisiä, mutta on hyvä apu asiakkaiden palvelujen kokonaisuuden järjestämisessä ja asiakaslähtöisyyden huomioimisessa. Kuten mainitsin, me olemme nähneet lukuisia hyötyjä teknologian käytössä osana kotihoitoa. Olikin ilo kuulla, että Evondosin avulla on annettu jo yli 10 miljoonaa lääkeannosta pohjoismaissa – se on iso panos niin ajansäästöön kuin asiakaiden toimintakykyynkin.
Hannele Komu
sh, TtT, AmO, palvelujohtaja Siun sote
hannele.komu@siunsote.fi
