Ohita navigaatio

”Kunnilta löytyy kyllä ketteryyttä”, sanoo Kuntaliiton Anna Haverinen

Uutiskirjeen jutut | 18.06.2020
Saimme Kuntaliiton Ikääntyneiden palveluiden erityisasiantuntija Anna Haveriselta katsauksen digitaalisuuden ja teknologian asemaan kunnissa ennen ja nyt.
Mitkä ovat mielestäsi suurimmat muutokset verrattuna entiseen toimintaan ja aikaan ennen ja jälkeen koronan?

”Kun verrataan digitaalisten palvelujen ja teknologian käyttöä kunnissa ennen ja nyt, niin eniten on hämmästelty aika nopeaakin henkilökunnassa tapahtunutta muutosta. Rohkeasti otetaan uuttakin teknologiaa käyttöön asiakaspalveluprosesseissa eikä pelkästään hyödynnetä jo olemassa olevaa.

Koronalla on tietysti ollut oma vaikutuksensa. Tuli tämä pakotettu digiloikka, joka nopeutti prosessia. Ikäihmisten palveluissa herättiin siihen, että miten saadaan yhteys niihin ikäihmisiin, jotka eivät ole säännöllisen kotihoidon ja säännöllisten palvelujen piirissä. Heidän kohdallaan lähdettiin ripeästikin hakemaan teknologian tuomia mahdollisuuksia yhteydensaantiin ja yhteydenpitoon. Ne kunnat, joilla oli jo valmiuksia ja teknologiaa ennestään käytössä pystyivät näppärästi laajentamaan myös näihin asiakkaisiin, joiden pärjäämisestä heräsi huoli. Alussa haettiin nimenomaan tähän yhteydenpitoon ratkaisuja, mutta nyt kun tätä korona-aikaa on kestänyt pidempään, niin olemassa olevaa teknologiaa on laajennettu koko ajan, koska on haluttu varautua siihen, että henkilökuntaa pystytään tarvittaessa kohdentamaan selkeämmin joidenkin asiakkaiden hoitoon, jos koronatilanne niin vaatii.”

Millaisia haasteita näet kunnilla olevan ja onko niiden toimintatavoissa nähtävissä suuria eroja?

”Organisaatioiden valmiuksissa on tietysti eroja. Niissä kunnissa, joissa on otettu ennakkoluulottomasti ja innokkaasti teknologiaa muutenkin käyttöön on paras valmius muutoksiin, ja ne myös tapahtuvat nopeammin ja joustavammin kuin niillä, jotka ovat olleet varovaisempia. Ja kun henkilökuntaa ajatellaan, niin paljon puhutaan siitä asennepuolesta. Epäillään asiakkaiden kykyä teknologian käytössä ja hyödyntämisessä, mutta nyt koronan aikaan on kuitenkin huomattu, että kyllä ne asiakkaat osaavat ja pystyvät ja kykenevät. Se on ollut tässä positiivista”, Anna Haverinen korostaa

”Voisin kertoa yhtenä esimerkkinä, kun äskettäisessä Kuntaliiton järjestämässä Sotestudiossa oli yhtenä teemana teknologian hyödyntäminen, niin siellä erään terveysaseman lääkäri kertoi, kuinka hänellekin oli hämmästelyn aiheena etävastaanottojen nopea käyttöönotto. Valmiudet olivat olleet jo pitkään ja niitä on jonkin verran käytettykin, mutta nyt ne yhtäkkiä olivatkin niin kuin jo vähän kuluneestikin sanotaan ”se uusi normaali”. Ja muutos oli tapahtunut pitkälti henkilökunnassa eikä asiakkaissa. Usein ollaan sitä mieltä, etteivät ne asiakkaat tätä halua tai osaa, mutta kyse voi olla vain omista asenteista, jotka ovatkin hidasteena. On ajateltu asiakkaiden puolesta, että eiväthän he nyt tätä halua, ja tietysti ikäihmiset ovat oikein se klassinen ryhmä, joiden puolesta me niin mielellään ajattelemme."

”Joka ikäluokassa eri ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Tietysti on hyödyllistä tehdä ainakin karkeaa asiakassegmentointia, mutta sen sisällä pitäisi näppärästi olla tunnistettavissa ne asiakkaat kenelle teknologian käyttö on mahdollista ja keitä se hyödyttää. Tämäntyyppistä osaamista meillä ei ole vieläkään tarpeeksi. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessakaan ei ole sen tyyppistä osiota, että kuinka tunnistat asiakkaan, jolla on hyvät valmiudet teknologiaa tai minkälaisessa palveluprosessissa teknologiaa olisi hyödyllistä ottaa käyttöön. Se tulee vasta kokemuksen myötä ja niiden edelläkävijöiden avulla, jotka haluavat innokkaasti ja ennakkoluulottomasti testata ja kokeilla uutta”, Anna jatkaa.

Kuinka kunnat ovat mielestäsi pärjänneet tässä muutoksessa?

”Kansallisesti teknologian hyödyntämisestä ja sähköisten palvelujen käytöstä on puuttunut pitkälti kokonaiskoordinaatio, kokonaisuus on aika hajallaan. Kaikkien ei tarvitsisi pilotoida palveluja ja kokeilla kaikkea alusta alkaen itse. Aiemmin saattoi teknologisen ratkaisun pilotoinnin ja laajemman käyttöönoton välissä kulua yli kymmenenkin vuotta. Silloin tosin valmiudet olivat erilaiset eikä tietoliikenneyhteydet ja tekniikkakaan välttämättä pelittänyt. Tosin tämän prosessin aikana tapahtui myös se asian kypsyminen sekä henkilökunnassa että päättäjissä ja asiakkaissa. Enää siihen ei onneksi tarvita kymmentä vuotta ja nyt on koronakin vielä omalta osaltaan nopeuttanut tätä prosessia.

Tänä aikana kun on peräänkuulutettu sitä ketteryyttä, niin mielestäni kunnat, jos ketkä, ovat osoittaneet ketteryytensä. Ne ovat osoittautuneet näppäriksi ja joustaviksi ja löytäneet uusia ratkaisuja nopeallakin aikatauluilla. Kansallinen strategia on tullut ehkä hieman perässä vaikkakin Suomessa on teknologialle asetettu suuret tavoitteet sekä taloudellisen kestävyyden, elinkeinopolitiikan että elinvoimaisuuden kannalta ja se nähdään tulevaisuuden kannalta tärkeänä varsinkin, kun on vielä ratkaistava väestön ikääntymisen aiheuttamat haasteet”, Anna kannustaa.

Millä tavalla prosessia tulisi mielestäsi viedä eteenpäin?

”Asenteissa on enemmän myönteisyyttä digitaalisuuteen ja teknologiaan. Enää ei olla teknologiaa vastaan, mutta siitä ei oikeastaan tiedetä tarpeeksi. Mietitään, että jos tähän nyt investoidaan, niin onko se hyvä sijoitus, mitä sillä saadaan aikaiseksi. Ja tietysti pitää ottaa huomioon myös työntekijöiden näkökulma, he miettivät miten tämä muuttaa minun työtäni, kuinka uudella tavalla pitää toimia ja esimiesten kohdalla, miten johdat henkilökuntaa uudessa prosessissa ja sitten on vielä asiakkaiden ajatusmaailman muutokset. Kaikki tämä käydään prosessissa läpi.

Uusia haasteita on tuonut tullessaan tarjonnan lisääntyminen, saataville on tullut paljonkin uusia ratkaisuja. Nykyään myös hankkijan täytyy hallita teknologiaa, jotta pystyy hankkimaan juuri sen parhaan mahdollisen ratkaisun ja tämä vaatii hyvin moniammatillista osaamista. Ennen vaihtoehtoja ei ollut niin monta, tarjottu ratkaisu joko toimi tai ei toiminut. Nyt kun tarjontaa on enemmän, niin hankkijan pitää tietää mihin hän pyrkii ja mitä haluaa, miten asiakasprosessia halutaan kehittää ja mihin teknologia tulisi tueksi, mitä voidaan edellyttää ja mitä pitää edellyttää. Hankintapuolella pitäisi osaamista ja monialaisuutta vahvistaa, koska toimintakin on nykyään enemmän hankkijalähtöistä kun se on aiemmin ollut enemmän tarjoajalähtöistä”, Anna jatkaa.

”Nyt riskinä on se, että odotetaan enemmän kuin mitä voidaan tarjota. Eikä tämä tarkoita sitä etteikö joku ratkaisu toimisi, mutta vaikka tiedetään mitä ollaan hankkimassa ja toteutetaan kaikki prosessit viimeisen päälle, niin ei ehkä saavutetakaan niitä tavoitteita jotka oli asetettu. Esim. tuottavuus ei lähdekään nousemaan siten kun oli ajateltu. Tavoitteiden täytyy olla realistisia, koko maailmaa ei voi pelastaa yksittäisellä ratkaisulla. Tarjoajalla täytyy olla osaamista ja vahva asiakkaan toimintaympäristön ymmärrys ja kun kaikki toimii hyvin, se on yhteinen prosessi, vuoropuhelua toimittajan kanssa. Ei ole kenenkään etu, jos hankkija tekee hankinnan pelkkien markkinointipuheiden perusteella ja pettyy siihen.

Tämän takia tavoitteen asettelu on tärkeää, se että teknologia ei ole vain hypetystä vaan että se on aidosti ja oikeasti toimivaa ja siitä saadaan se hyöty mikä on tarkoitus saada. Ei niin, että tämä on vain uutta ja kivaa ja erilaista vaan ymmärretään myös hyöty eli että esimerkiksi lääkerobotti ei todellakaan sairastu, ei saa infektiota eikä tartuta asiakasta”, Anna korostaa.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää kunnille, jotka painivat näiden asioiden kanssa?

”Rohkaisisin kuntia hakemaan uudenlaisia ratkaisuja teknologian hyödyntämiseen. Tähän asti meillä on ollut tietty tapa tehdä ja toteuttaa asiakaspalvelua ja asiakasprosesseja ja siihen ympäristöön on otettu teknologiaa lisäksi. Tämä muuttaa joitakin vaiheita asiakasprosesseissa ja tapaa toimia, mutta voisi ajatella niin päin, että miltä prosessi näyttäisi, jos otettaisiin kaikki se hyöty irti mitä teknologia ja erilaiset sähköiset palvelut ja digitalisaatio voivat antaa, miltä asiakasprosessi ja tekeminen näyttäisi sen jälkeen. Katsottaisiin ja kokeiltaisiin ennakkoluulottomasti ja lähdettäisiin miettimään käyttöönottoa siitä näkökulmasta.

Uusia ajattelutapoja voisi kehitellä esimerkiksi työyhteisön yhteisillä koulutus- tai kehityspäivillä. Jos muutettaisiinkin esimerkiksi kotihoidossa ajattelua niin, että ensisijainen käyntimuoto olisikin etäkäynti ja fyysinen käynti eli se, miksi tämän asiakkaan luona pitää käydä, pitäisikin perustella erikseen. Tällöin jouduttaisiin miettimään, ketkä todella tarvitsevat sen fyysisen käynnin. Tämä antaisi ihan erilaisen lähtökohdan koko kotihoidon toteuttamiseen”, Anna ehdottaa.

”Helposti ajatellaan että tottakai se käynti pitää tehdä fyysisesti, koska asiakkaalle täytyy auttaa vaatteet päälle. Mutta esimerkiksi toimintaterapeutit ovat toiminnanohjauksen asiantuntijoita ja heiltä kotihoidossa voidaan oppia asiakkaan ohjaamista toimimaan itse puolesta tekemisen sijaan. Tällöin ohjaaminen voi tapahtua etänä eikä välttämättä fyysistä käyntiä tarvita. Tämä vain esimerkkinä, miten asioita voidaan ajatella eri tavalla. Ja uusi tapa ajatella muuttaa myös tekemistä.

Korona on toiminut etäteknologian hyödyntämisessä jonkinlaisena kiihdyttimenä, koska fyysisen kontaktin välttely tuli nyt ajankohtaiseksi, mutta isona ratkaistavana asiana on myös yksinäisyyden kokemisen tuomat haasteet. Fyysisen käynnin perustelu voi hyvinkin olla se, että vaikka asiakas ei tarvitse hoitotoimia, hän tarvitsee fyysisen kontaktin ja kädestä pitämisen ja rauhassa juttelun. Se ei ole yhtään sen huonompi perustelu fyysiselle käynnille kuin avustaminen pukeutumisessa.

Näitä ajatusmaailmoja haastaisin, näitä asioita voisi porukalla miettiä ja kypsytellä, jolloin voi syntyä ihan uudenlaisia ajatuksia. Eivätkä nämä koskaan ole yhden ihmisen juttuja, vaan yhteisen prosessin ja kypsyttelyn tuloksia. Mutta on hyödyllistä joskus miettiä asioita ihan uudesta näkökulmasta”, päättää Anna Haverinen puheenvuoronsa.

Jaa artikkeli

Lisää aiheesta

Terveysteknologiayritys Evondos saa uuden kumppanin Verdanesta vahvistamaan kotihoidon kehitystä Pohjoismaissa

Tiedotteet | Eetu Koski | 07.05.2020

SALO/OSLO – Verdane, Pohjois-Eurooppalaisten kasvuyritysten rahoittamiseen erikoistunut sijoittaja, sijoittaa terveysteknologiayritys Evondosiin. Suomalainen Evondos on Pohjoismaiden markkinajohtaja kotihoidon asiakkaille suunnatuissa lääkeannostelupalveluissa. Potilasturvallisuus ja Evondos palvelun luotettavuus mahdollistavat kotihoidon asiakkaalle itsenäisen elämän kotona.

Evondosin asiakastiedote asiakastuesta ja etäkoulutusmahdollisuuksista

Tiedotteet | Leena Manner | 19.03.2020

COVID-19-virus on ajanut maamme poikkeustilaan. Virus on haitallinen ja erittäin vaarallinen ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Sen vuoksi hallitus on asettanut merkittäviä, meidän kaikkien elämään vaikuttavia rajoitteita riskiryhmien suojelemiseksi. Me kaikki teemme nyt yhdessä parhaamme suojellaksemme näitä riskiryhmiä.

Muistitikut historiaan, lääkeannostelurobotit päivitetään etänä

Tiedotteet | Suvi Rannikko | 25.11.2019

Evondosin lääkeannostelurobotit päivitetään tästä lähtien etänä eikä hidasta ja vaivalloista muistitikulla tapahtuvaa päivitystä tarvita.