Terveyteknologia NYT - Teknologia hoivan tukena

Terveysteknologia Nyt -virtuaalitapahtumassa keväällä 2025 puhuttiin rohkeista kokeiluista, vastuullisesta sääntelystä ja onnistuneista hankinnoista​ 

Terveysteknologia Nyt -virtuaalitapahtuma kokosi jälleen yhteen alan asiantuntijoita ja käytännön toimijoita keskustelemaan siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää hoitoalan arjessa. Tänä vuonna esillä olivat erityisesti teknologiaratkaisut henkilöstömitoituksen ja johtamisen tueksi, hoitotyön sujuvoittaminen sekä onnistuneen hankinnan kulmakivet. 

Lainsäädäntö näyttää suunnan – STM:n Karppanen avasi linjauksia teknologian käytöstä sosiaalihuollossa 

Tapahtuman avasi sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen, joka esitteli lausuntokierroksella olevan hallituksen esityksen teknologian hyödyntämisestä sosiaalihuollossa. Lain tavoitteena on kannustaa teknologian käyttöön hoitotyössä – ihmisoikeuksia ja potilasturvallisuutta unohtamatta. 

Väestön ikääntyminen ja hoitoalan kiristyvät resurssit tekevät teknologiasta välttämättömyyden. Se tarjoaa ratkaisuja moniin keskeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, mutta sen hyödyntämiseen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä. Juuri tämän vuoksi sosiaalihuoltolakiin ollaan valmistelemassa tarkentavia muutoksia, jotka tukevat teknologian käyttöönottoa ja varmistavat asiakasturvallisuuden. 

Karppanen korosti, että käytettävän teknologian on oltava asiakkaan tarpeisiin soveltuvaa, turvallista ja oikein mitoitettua. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa käytössä olevista teknologioista sekä ohjausta ja tukea niiden käyttöön. Lisäksi yksityisyyden suojaa on aina kunnioitettava. 

Suomessa teknologian käyttöön halutaan kannustaa erityisesti asiakkaan toimintakyvyn, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Lakiesitys velvoittaa, että teknologian käyttö perustuu aina yksilölliseen arvioon, ja sen mahdollisuudet on huomioitava osana hoitosuunnitelmaa. Ihan mitä tahansa ohjelmistoa ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön potilastyössä: teknologian on täytettävä laatuvaatimukset, toimittava tarkoitetulla tavalla eikä se saa vaarantaa asiakasturvallisuutta. 

Nämä ovat keskeisiä näkökulmia teknologian käytön yleistyessä sosiaalihuollossa. Samojen kysymysten äärellä on myös Attendo, joka on tarttunut toimeen rohkeasti ja käytännönläheisesti. 

 
Attendolla teknologia nähdään hyvän elämän mahdollistajana 

Attendon kehitysjohtaja Minna Nissinen näkee teknologian ennen kaikkea keinona tukea inhimillistä hoitoa – ei korvata sitä. 

”Kun teknologiaa tuodaan Attendo-koteihin, periaatteemme on, että koneiden tulee toimia taustalla – ei olla keskiössä. Tulevaisuudessa tarvitsemme teknologiaa entistä enemmän hyvän elämän mahdollistamisessa ja paremman arjen luomisessa”, Nissinen kiteyttää. 

Väestö ikääntyy nopeasti ja samaan aikaan hoitotyön tuottavuus on laskenut. Attendon kehitysjohtaja Minna Nissinen korostaa, että suuria muutoksia on tehtävä ripeästi. Attendolla hihat on jo kääritty, ja uusia teknologiaratkaisuja, kuten yöaikaista etävalvontaa on lähdetty ennakkoluulottomasti pilotoimaan yhdessä henkilöstön kanssa. 

“Teknologian käytössä me suomalaiset olemme perässähiihtäjiä – kurottavaa siis riittää. Tällä hetkellä hoitajat joutuvat tekemään paljon sellaisia tehtäviä, jotka voitaisiin helposti automatisoida. Alle puolet työajasta jää asiakkaiden kohtaamiselle, koska aikaa kuluu esimerkiksi hallinnollisiin tehtäviin. Pelkästään kirjaamiseen voi mennä jopa 10 % työajasta. Tässä on selkeä esimerkki tilanteesta, jossa teknologia voi olla ratkaiseva apu”, Nissinen toteaa. 

Attendolla koko henkilöstö on osallistunut teknologioiden käyttöönottoon tavalla tai toisella. Avoin palautekulttuuri ja kokemusten jakaminen ovat olleet onnistumisen avaimia. Yksi merkittävimmistä hankkeista on tekoälyyn pohjautuva kirjausratkaisu, jonka avulla hoitohenkilöstö voi tehdä kirjaukset puhelimeen puhumalla. Tulokset ovat lupaavia – ratkaisu on jo nyt säästänyt huomattavasti työaikaa ja vapauttanut resursseja inhimilliseen hoitotyöhön.  

Teknologiahankinnoissa korostuu yhteistyö ja kokeilemisen rohkeus 

Päivän päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa asiantuntijat pohtivat, miten teknologiaratkaisuja voidaan hankkia fiksusti ja vastuullisesti. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti koekäytön merkitys, käyttäjälähtöisyys sekä se, miten ratkaisut rakennetaan kestäviksi myös tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Lisäksi data löytyy jo, mutta sitä tulisi käyttää hankinnoissa järkevämmin, ajattelee Mika Fiskari, erityisasiantuntija Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.

Evondosin liiketoiminnan johtaja Markus Mäkelän mukaan hankinnan onnistumisissa avainsanana on vuoropuhelu. Hankinnan valmistelussa olisi hyvä osallistaa kaikkia sidosryhmiä, jota terveysteknologia ja sen mahdolliset hyödyt koskettaa hankkivan organisaation sisällä ja myös toimittajaehdokkaiden asiantuntijoita pitää voida hyödyntää. Tämä voi olla haastavaa, mutta tällä tavoin pystytään erottamaan hankinnan kannalta aidosti oleelliset asiat, asioista jotka ovat mukavia lisiä, mutta eivät ole välttämättä kriittisiä. 

Mäkelän mukaan koekäyttö on konkreettinen tapa varmistaa, että teknologia todella toimii arjessa – ennen kuin sitoudutaan suuriin investointeihin. “Hankkiva organisaatio ottaa aina suuren riskin. Koekäyttö on keino validoida, että kaikki toimii kuten pitää”, Mäkelä totesi. "Moni asia voi näyttää tarjouksella oikeinkin hyvältä, mutta se mitä todellisuus sitten on, niin koekäytöllä pyritään käydä sitten siihen kiinni."

Saara Hassinen Health Tech Finlandilta muistutti, että teknologian hankinta ei ole vain tekninen tai taloudellinen kysymys – siihen liittyvät olennaisesti myös kyberturvallisuus, tietosuoja ja vastuullisuus. Hän peräänkuulutti tarvelähtöistä ja innovatiivista ajattelua: ensin tunnistetaan yksiköiden ongelmakohdat ja vasta sitten etsitään niihin ratkaisuja. 

Everonin Juha Sarsama painotti, että onnistunut käyttöönotto rakentuu käyttäjien varhaisesta osallistamisesta ja arjen ymmärryksestä. “Teknologian tulee helpottaa työtä, ei tehdä siitä monimutkaisempaa. Parhaat tulokset syntyvät, kun ratkaisuja kehitetään yhdessä niiden kanssa, jotka niitä käyttävät.” 

Paneelissa yhteinen sävel löytyi kuitenkin nopeasti: teknologia ei ole itseisarvo, vaan väline, jonka arvo syntyy käytössä. Panelistien mukaan Suomi voisi rohkeammin hyödyntää omaa teknologiaosaamistaan myös vientimarkkinoilla, mutta kotimaassa tärkeintä on, että ratkaisut istuvat aidosti hoitotyön arkeen.  

Kun teknologiaratkaisut suunnitellaan ja otetaan käyttöön yhteistyössä, kokeillen ja käyttäjiä kuunnellen, voidaan vapauttaa resursseja, tukea hyvinvointia – ja ennen kaikkea mahdollistaa enemmän aikaa ihmisille. 

Kiinnostaisiko sinua kuulla aiheesta lisää? Pääset tästä katsomaan koko tapahtuman tallenteen Youtube-kanavaltamme: https://www.youtube.com/@EvondosSuomi